Markkinointi ja Mainonta -sivustolla hiljattain julkaistun Kalevala Korun Design management -johtajan, Maria Uunilan, kirjoittaman artikkelin otsikko kuuluu näin: ”Brändi todentaa arvomaailmansa kannanottojen kautta”. Artikkelin mukaan yritysten pitää nykyaikana erottuakseen olla yhä uskaliaampia ja tuoda esille tärkeinä pitämiään asioita. Uunila esittää tähän syyksi esimerkiksi sen, että yritysten arvoja punnitaan vaaka-kupissa tarkkaan sen selvittämiseksi, mitä asioita kukakin haluaa ajaa eteenpäin. Se, miksi asiakkaat mielipiteitä ja uskallusta toivovat varmasti liittyy Uunilan mainitsemien syiden lisäksi myös nykykulttuuriimme yleisemmin. Pyrin seuraavaksi avaamaan digiaikakautemme luonnetta tarkemmin asiantuntijoiden puheita ja artikkeleita apuna käyttäen, jotta olisi helpompi hahmottaa myös nykykuluttajan tunteita, tarpeiden taustoja ja toimintaympäristöä.
Viime viikolla olin työn rinnalla kuuntelemassa akateemista ja monialaista Johtajuussymposium-tapahtumaa Tampereen yliopistolla pysyäkseni ajan tasalla markkinoinnin alaan liittyvistä trendeistä. Vierailijapuhujina olivat muun muassa Viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner sekä Gimmeyawallet Productionsin toimitusjohtaja Elise Pietarila, joka on muun muassa Madventures ja Docventures –ohjelmien tuottaja. He puhuivat digitalisaatiosta ja some-kulttuurista, ja aamupäivän seminaari olikin nimetty otsikolla ”Digitalisaatio – Hypestä konkreettiseen tekemiseen”. (Tampereen yliopisto 2016.) Toimitusjohtaja Jungner puhui siitä, kuinka some-kulttuuri heijastaa ihmisten heimoluonnetta. Lisäksi opin Pietarilan luennoinnista, että digiaikakauttamme voi pitää myös kokeilukulttuurina, eli hänen mukaan esimerkiksi somessa sukkuloimme niin yksityishenkilöinä kuin yrityksinä eri kanavissa ja kokeilemme, mikä voisi toimia ja vedota ihmisiin laajemmin. Hän kertoi myös, että tällä tavoin spontaanisti toimimalla, he ovat yrityksessään pyrkineet lähestymään ihmisiä, esimerkiksi tehdessään Madventuresia ja Docventuresia, mikä on heillä osoittautunut toimivan erinomaisesti. Elisen puhe vahvisti myös omaa tunnettani siitä, että osallistaminen on päivän sana. Elise kertoi, että ihmisillä on kova tarve keskustella asioista ja että he ovat yrityksessään ottaneet tämän tarpeen vakavasti sekä luoneet sille mahdollisuuksia, esimerkiksi Docventuresia tehdessä. Monissa yrityksissä yritetään tehdä samaa ehkä hieman eri keinoin: esimerkiksi eri some-kanavissa pyritään aktivoimaan asiakkaita. Esimerkiksi Facebookissa tavallista on myös se, että sisällöntuottajan ja kuluttajan rooleja vaihdellaan joustavasti. Se on hyvä asia, koska näin myös kuluttaja voi saada ääntänsä kuuluviin.
Digiaikakautemme on seminaarin mukaan myös joustavan ja nopean reagoinnin aikakautta, sillä tekniikka ja toisaalta globalisaatio ovat vauhdittaneet ilmiöiden kehitystä. Some-kanavat mahdollistavat meille läsnäolemisen ja reaaliaikaisuuden kaiken aikaa, mistä seminaarissakin puhuttiin. Yliopiston syventävillä markkinoinnin kursseilla sen sijaan on tullut puheeksi viime keväänä myös telkkarissa pyörineet sarjat, kuten Iholla, jossa tirkistellään julkkisten yksityiselämää. Pohdimme silloin opiskelijoiden kesken, että se kuvastaa omalta osaltaan ihmisten tarvetta päästä toisia ihmisiä lähelle. Läheisyydenkaipuuta toisaalta lisää individualistinen kulttuurimme, joka on aika ajoin hieman löyhä, mikä aiheuttaa toisinaan myös ihmissuhteiden pintapuolisuutta. Yksilökeskeisen kulttuurin hyviä puolia puolestaan on kasvanut valinnanvapaus, mutta kääntöpuolina on kulttuurimme rikkonaisuus – emme jaa enää välttämättä yhteisiä arvomaailmoja tai suuria totuuksia vaan elämäämme leimaa Uunilankin artikkelissaan mainitsema moninaisuus. Toisinaan kaipaamme siten Jungnerin peräänkuuluttamaa tiiviimpää yhteisöllisyyttä. Lisäksi kaipaamme tunteita – some on tullutkin täyttämään näitä henkisen puolen vajeita.
Tarvitsemme ihmisinä toisaalta myös suuntaa ja ohjausta, sitä niin kutsuttua visiota eli tietoa siitä, mitä kohti olemme menossa tulevaisuudessa. Asiajohtaminen sopii joihinkin asioihin, mutta esimerkiksi Suomessa asiajohtamiseen turvaudutaan välillä aivan liikaa tunnejohtamisen jäädessä hieman jalkoihin. Yrityksiin turvaudutaan kuitenkin suunnannäyttäjinä, sillä ihmiset tarvitsevat johtamista maailmanmenon jäsentämisessä, mistä Uunila myös osaltaan puhuu. Lisäksi vaikuttajamarkkinoinnin merkityksen kasvu kertoo siitä, että aivan ruohonjuuritason vaikuttajiinkin, kuten bloggaajiin ja tubettajiin, turvaudutaan, sillä heidät koetaan luotettaviksi samaistumisen lähteiksi ja ennen kaikkea läheisemmiksi, koska kyseessä on aivan tavallisia ihmisiä.
Ei ole ihme siis, miksi vaikuttamiselta toivotaan nykyään juuri uskallusta Uunilan artikkelin mukaisesti: yrityksiä on paljon, joten Uunilan mukaan yritysten täytyy olla erilaisia ja kertoa avoimesti mielipiteensä, jotta erottuisivat myönteisesti massasta. Ymmärrettävästi asiakkaat haluavat vuorovaikuttaa ja verkostoitua nimenomaan ”hyvien tyyppien” kanssa, sillä ihmisyys on meille kaikille tärkeää. Uunilakin puhuu tunnetason sitoutumisen merkityksestä yritysten ja asiakkaiden välillä. Niin Uunila, Pietarila kuin Jungner ovat ajatustensa myötä asian ytimessä, sillä onhan se lopulta niin, että se, kuka vetoaa syvimmin ihmisten tunteisiin, kerää suurimmat sympatiat ja suurimman porukan ympärilleen. Pietarila päätti oman luentonsa kuta kuinkin siten, että hänen mukaansa on kuitenkin turha jumittua oman yrityksen seuraajien määrän laskeskeluun, esimerkiksi some-kanavissa, ja halusi tällä painottaa luultavasti sitä, että pikemminkin vaikuttamisen sisällön painavuus, tärkeys ja innostavuus keräävät aina kiinnostunutta väkeä ympärille – ja että yhdessä voimme muuttaa myös maailmaa pikku hiljaa. Tällaiseen jaloon pyrkimykseen haluamme tähdätä myös Fridaysissa. Ootteks te messissä?
-Marja
Marketing Trainee
Lähteet:
Uunila, Maria (2017). Brändi todentaa arvomaailmansa kannanottojen kautta. Kaupallinen yhteistyö Aikakausmedia. Markkinointi ja Mainonta. [WWW]. Saatavissa: http://www.marmai.fi/kumppaniblogit/aikakausmedia/brandi-todentaa-arvomaailmansa-kannanottojen-kautta-6657581 Viitattu 14.9.2017.
Pietarila, Elise (2017). Luento Digitalisaatio – Hypestä konkreettiseen tekemiseen –seminaarissa Johtajuussymposium-tapahtumassa Tampereella 6.9.2017.
Jungner, Mikael (2017). Luento Digitalisaatio – Hypestä konkreettiseen tekemiseen –seminaarissa Johtajuussymposium-tapahtumassa Tampereella 6.9.2017.
Tampereen yliopisto (2016). Johtajuussymposium. [WWW]. Saatavissa: http://www.johtajuussymposium.fi/#semmat Viitattu 14.9.2017.
KATMAS17 Markkinoinnin erityiskysymyksiä -kurssin luennot Pekka Tuomisen johdolla Tampereella keväällä 2017.
