vaikuttajamarkkinointi

Aitous ja herkkyys – ihmisyyden sanatonta runoutta

Elämme ajassa, jossa monissa länsimaisissa yhteiskunnissa on jo paljon vaurautta, hyvinvointia ja materiaa, mutta viisautta ei harmillisesti usein niinkään paljon. On helppoa havaita, että eri some-kanavat pursuavat kiillotettuja profiileja, joissa huomiota on ostettu kalliilla tuotteilla ja markkinointirahalla. Usein kuitenkin tällaisissa profiileissa voi olla kyse paljolti feikattujen roolien näyttelemistä. Vaikuttajamarkkinoinnissa ihaillaan usein täydellistä itseilmaisua ja yksilön taitavuutta. Artistimaailmassa on paljon samaa ilmiötä. Taidokkuudella luonnollisesti viestitään asiantuntijuutta, mutta tarvitaanko välttämättä aina niin paljon turhanpäiväistä sälää koristeeksi? Lisäksi taidokkuuden lisäksi tarvitaan markkinoinnissa itse tunnetta, jos halutaan sanoa jotain tärkeää maailmalle. Koskettavimpia artisteja ovat kuitenkin usein ne, joissa on säröä tai tunnetta, sillä säröt ja tunteet ovat niitä kanavia, joita tarvitsemme nähdäksemme pilkahduksia toistemme sisimmistä. Aistiessamme toisen tunteita selvemmin ja paljaammin, voimme peilata paremmin myös omia tunteitamme.

HesaÄijä on yksi hyvä esimerkki siitä, että Rauman murre ja huumori arkipäiväisistä asioista voivat olla juuri se tervetullut roso, joka vetoaa ihmisiin somessa. 

HesaÄijän musavideo Youtubessa:

Vaikuttajamarkkinoijien tulee muistaa, mikä vaikuttamisessa pohjimmiltaan on arvokkainta. Tarvitsemme erityisesti toisten ihmisten kohtaamista päivittäin. Kohtaamisiin keskittyessä on unohdettava oman navan tuijottelu ja egon turhanpäiväinen pönkittäminen hetkeksi, ja aistittava vuorovaikutus ja toisten ihmisten läsnäolo. Tarvitsemme tunteen siitä, että toinen on myös aivan samanlainen ja tavallinen ihminen pohjimmiltaan kuin meistä jokainen on. Yrityksen arjessa tämä näkyy erityisesti asiakaskohtaamisissa, joissa tärkeää on niin vuorovaikutus, mutta myös kuuntelun taito.

Kaikki tämä herättää pohtimaan, miksi monet meistä sitten ihailevat edellä kuvattua kiiltokuvamaista markkinointia, vaikka aitoudessa, luonnonmukaisuudessa ja yksinkertaisuudessa on monesti jotain paljon kauniimpaa ja herkempää? Jos kauneusihanteemme ovat tällä hetkellä niin vinoutuneita, että janoamme pelkkää glitteriä, tulee ne laittaa uuteen uskoon, ja tulevaisuudessa ihailla mieluummin jotain naturellimpaa ja aidompaa. Onneksi viime aikoina on ollutkin havaittavissa ilmassa jo vahvasti nousussa olevia vastatuulia pintaliidolle niin vaikuttajamarkkinoinnissa kuin yleisesti mediassa. Kuluttajina alamme ymmärtää, ettei feikki ole niin jännittävää kuin aitous.

Alma on hyvä esimerkki artistista, joka rikkoo perinteisiä kaavoja artistina olemalla ennen kaikkea oma persoonallinen itsensä.

Alman musavideo Youtubessa:

Kun jätämme turhien roolien esittämisen, voimme olla paremmin kiinni tässä hetkessä ja palata takaisin yksinkertaisten asioiden äärelle. ”Less is more” on tunnettu ja hyvä ohjenuora, joka pätee niin markkinointiin ja viestintään kuin yleisemminkin. Lisäksi tulee muistaa, ettei meistä kukaan ole oikeasti täydellinen. Epätäydellisyys ja aitous ovat kuitenkin niitä asioita, jotka tunnetusti saavat meidät ihmisinä myös rakastumaan ja kiintymään toisiin ihmisiin. Arvokkaat asiat, kuten aitous, eivät myöskään yleensä pidä niin suurta meteliä itsestään, mutta paradoksaalisesti niiden kauneuden salat piilevät juuri niiden häivähdyksen omaisessa herkkyydessä ja ohimenevissä pilkahduksissa, kun jokainen meistä parhaimmillaan raottaa esirippua, jonka taakse olemme verhoilleet itsemme. Se on sitä ihmisyyden sanatonta runoutta, jota meidän kaikkien kannattaisi oppia kuuntelemaan.

 

Marja Mikan & Oonan pienen ideoinnin avustuksella

Digiaikakauden luonnehdintaa, vinkkejä some-kanavissa sukkulointiin ja suuntaviivoja maailman muuttamiseen

Markkinointi ja Mainonta -sivustolla hiljattain julkaistun Kalevala Korun Design management -johtajan, Maria Uunilan, kirjoittaman artikkelin otsikko kuuluu näin: ”Brändi todentaa arvomaailmansa kannanottojen kautta”. Artikkelin mukaan yritysten pitää nykyaikana erottuakseen olla yhä uskaliaampia ja tuoda esille tärkeinä pitämiään asioita. Uunila esittää tähän syyksi esimerkiksi sen, että yritysten arvoja punnitaan vaaka-kupissa tarkkaan sen selvittämiseksi, mitä asioita kukakin haluaa ajaa eteenpäin. Se, miksi asiakkaat mielipiteitä ja uskallusta toivovat varmasti liittyy Uunilan mainitsemien syiden lisäksi myös nykykulttuuriimme yleisemmin. Pyrin seuraavaksi avaamaan digiaikakautemme luonnetta tarkemmin asiantuntijoiden puheita ja artikkeleita apuna käyttäen, jotta olisi helpompi hahmottaa myös nykykuluttajan tunteita, tarpeiden taustoja ja toimintaympäristöä.

Viime viikolla olin työn rinnalla kuuntelemassa akateemista ja monialaista Johtajuussymposium-tapahtumaa Tampereen yliopistolla pysyäkseni ajan tasalla markkinoinnin alaan liittyvistä trendeistä. Vierailijapuhujina olivat muun muassa Viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner sekä Gimmeyawallet Productionsin toimitusjohtaja Elise Pietarila, joka on muun muassa Madventures ja Docventures –ohjelmien tuottaja. He puhuivat digitalisaatiosta ja some-kulttuurista, ja aamupäivän seminaari olikin nimetty otsikolla ”Digitalisaatio – Hypestä konkreettiseen tekemiseen”. (Tampereen yliopisto 2016.) Toimitusjohtaja Jungner puhui siitä, kuinka some-kulttuuri heijastaa ihmisten heimoluonnetta. Lisäksi opin Pietarilan luennoinnista, että digiaikakauttamme voi pitää myös kokeilukulttuurina, eli hänen mukaan esimerkiksi somessa sukkuloimme niin yksityishenkilöinä kuin yrityksinä eri kanavissa ja kokeilemme, mikä voisi toimia ja vedota ihmisiin laajemmin. Hän kertoi myös, että tällä tavoin spontaanisti toimimalla, he ovat yrityksessään pyrkineet lähestymään ihmisiä, esimerkiksi tehdessään Madventuresia ja Docventuresia, mikä on heillä osoittautunut toimivan erinomaisesti. Elisen puhe vahvisti myös omaa tunnettani siitä, että osallistaminen on päivän sana. Elise kertoi, että ihmisillä on kova tarve keskustella asioista ja että he ovat yrityksessään ottaneet tämän tarpeen vakavasti sekä luoneet sille mahdollisuuksia, esimerkiksi Docventuresia tehdessä. Monissa yrityksissä yritetään tehdä samaa ehkä hieman eri keinoin: esimerkiksi eri some-kanavissa pyritään aktivoimaan asiakkaita. Esimerkiksi Facebookissa tavallista on myös se, että sisällöntuottajan ja kuluttajan rooleja vaihdellaan joustavasti. Se on hyvä asia, koska näin myös kuluttaja voi saada ääntänsä kuuluviin.

läppäri blogiin.jpg

Digiaikakautemme on seminaarin mukaan myös joustavan ja nopean reagoinnin aikakautta, sillä tekniikka ja toisaalta globalisaatio ovat vauhdittaneet ilmiöiden kehitystä. Some-kanavat mahdollistavat meille läsnäolemisen ja reaaliaikaisuuden kaiken aikaa, mistä seminaarissakin puhuttiin. Yliopiston syventävillä markkinoinnin kursseilla sen sijaan on tullut puheeksi viime keväänä myös telkkarissa pyörineet sarjat, kuten Iholla, jossa tirkistellään julkkisten yksityiselämää. Pohdimme silloin opiskelijoiden kesken, että se kuvastaa omalta osaltaan ihmisten tarvetta päästä toisia ihmisiä lähelle. Läheisyydenkaipuuta toisaalta lisää individualistinen kulttuurimme, joka on aika ajoin hieman löyhä, mikä aiheuttaa toisinaan myös ihmissuhteiden pintapuolisuutta. Yksilökeskeisen kulttuurin hyviä puolia puolestaan on kasvanut valinnanvapaus, mutta kääntöpuolina on kulttuurimme rikkonaisuus – emme jaa enää välttämättä yhteisiä arvomaailmoja tai suuria totuuksia vaan elämäämme leimaa Uunilankin artikkelissaan mainitsema moninaisuus. Toisinaan kaipaamme siten Jungnerin peräänkuuluttamaa tiiviimpää yhteisöllisyyttä. Lisäksi kaipaamme tunteita – some on tullutkin täyttämään näitä henkisen puolen vajeita. 

Tarvitsemme ihmisinä toisaalta myös suuntaa ja ohjausta, sitä niin kutsuttua visiota eli tietoa siitä, mitä kohti olemme menossa tulevaisuudessa. Asiajohtaminen sopii joihinkin asioihin, mutta esimerkiksi Suomessa asiajohtamiseen turvaudutaan välillä aivan liikaa tunnejohtamisen jäädessä hieman jalkoihin. Yrityksiin turvaudutaan kuitenkin suunnannäyttäjinä, sillä ihmiset tarvitsevat johtamista maailmanmenon jäsentämisessä, mistä Uunila myös osaltaan puhuu. Lisäksi vaikuttajamarkkinoinnin merkityksen kasvu kertoo siitä, että aivan ruohonjuuritason vaikuttajiinkin, kuten bloggaajiin ja tubettajiin, turvaudutaan, sillä heidät koetaan luotettaviksi samaistumisen lähteiksi ja ennen kaikkea läheisemmiksi, koska kyseessä on aivan tavallisia ihmisiä. 

Ei ole ihme siis, miksi vaikuttamiselta toivotaan nykyään juuri uskallusta Uunilan artikkelin mukaisesti: yrityksiä on paljon, joten Uunilan mukaan yritysten täytyy olla erilaisia ja kertoa avoimesti mielipiteensä, jotta erottuisivat myönteisesti massasta. Ymmärrettävästi asiakkaat haluavat vuorovaikuttaa ja verkostoitua nimenomaan ”hyvien tyyppien” kanssa, sillä ihmisyys on meille kaikille tärkeää. Uunilakin puhuu tunnetason sitoutumisen merkityksestä yritysten ja asiakkaiden välillä. Niin Uunila, Pietarila kuin Jungner ovat ajatustensa myötä asian ytimessä, sillä onhan se lopulta niin, että se, kuka vetoaa syvimmin ihmisten tunteisiin, kerää suurimmat sympatiat ja suurimman porukan ympärilleen. Pietarila päätti oman luentonsa kuta kuinkin siten, että hänen mukaansa on kuitenkin turha jumittua oman yrityksen seuraajien määrän laskeskeluun, esimerkiksi some-kanavissa, ja halusi tällä painottaa luultavasti sitä, että pikemminkin vaikuttamisen sisällön painavuus, tärkeys ja innostavuus keräävät aina kiinnostunutta väkeä ympärille – ja että yhdessä voimme muuttaa myös maailmaa pikku hiljaa. Tällaiseen jaloon pyrkimykseen haluamme tähdätä myös Fridaysissa. Ootteks te messissä?

-Marja

Marketing Trainee

Lähteet:

Uunila, Maria (2017). Brändi todentaa arvomaailmansa kannanottojen kautta. Kaupallinen yhteistyö Aikakausmedia. Markkinointi ja Mainonta. [WWW]. Saatavissa:   http://www.marmai.fi/kumppaniblogit/aikakausmedia/brandi-todentaa-arvomaailmansa-kannanottojen-kautta-6657581 Viitattu 14.9.2017.

Pietarila, Elise (2017). Luento Digitalisaatio – Hypestä konkreettiseen tekemiseen –seminaarissa Johtajuussymposium-tapahtumassa Tampereella 6.9.2017.

Jungner, Mikael (2017). Luento Digitalisaatio – Hypestä konkreettiseen tekemiseen –seminaarissa Johtajuussymposium-tapahtumassa Tampereella 6.9.2017.

Tampereen yliopisto (2016). Johtajuussymposium. [WWW]. Saatavissa: http://www.johtajuussymposium.fi/#semmat Viitattu 14.9.2017.

KATMAS17 Markkinoinnin erityiskysymyksiä -kurssin luennot Pekka Tuomisen johdolla Tampereella keväällä 2017.

 

IMG_6163.JPG