Digimarkkinointi for dummies Vol. 1: Digimarkkinoinnin sanastoa

Tästä alkaa muutaman julkaisun sarja, josta voit käydä poimimassa talteen yleishyödyllistä digimarkkinoinnin sanastoa. Sarja alkaa helpohkoista termeistä ja etenee vaiheittain haastavampiin sanoihin. 

1.     Digimarkkinointi

Digimarkkinoinnilla tarkoitetaan markkinointia digitaalisissa kanavissa esimerkiksi netissä, mobiilissa tai sosiaalisessa mediassa. Digimarkkinointi pitää sisällään hyvin monenlaista: niin digimainontaa kuin muunlaista sisällöntuotantoa, esimerkiksi blogeissa sekä paljon paljon muuta. Digimarkkinoinnin hyötyinä on esimerkiksi se, että erilaisten digisovellusten tarjoama analytiikka helpottaa markkinoinnin tuloksellisuuden mittaamista.

2.     Sosiaalinen media

 Sosiaalinen media pitää sisällään monia eri some-kanavia tai sovelluksia verkossa, joiden tarkoitus on tarjota yhteisöllisiä palveluita, joissa niiden jäsenet voivat jakaa toistensa kanssa sisältöä, kuten kuvia, huippuhetkiä, videoita, tarinoita, memejä, itselleen merkityksellisistä asioista. 

3.     Facebook

Facebook on edelleen suosituin some-kanava, vaikka se on yksi vanhimmista kanavista. Facebookin käyttö yleistyi Suomessa vuodesta 2007 alkaen. Monilla yrityksillä on myös Facebook-sivut yrityksen Facebook-markkinointia varten. Facebookissa on myös oma huvittava päivityskulttuurinsa. Voi nimittäin sanoa, että Facebookiin on syntynyt vuosien saatossa erilaisia enemmän tai vähemmän vakiintuneita stereotyyppisiä statuspäivittelijätyyppejä. Näitä ovat esimerkiksi parisuhdetilannettaan päivittelevät, täydellisillä ruoka-annoksillaan hifistelevät, ura- tai urheilutitteleillään koreilevat tai siirappisia ”pilvilinnaa ja hattaraa”-statuksia päivittelevät. Hauskaa näissä stereotyypeissä on se, että ne ovat jokaiselle Facebookin käyttäjälle arkipäiväisen tuttuja.

4.     Twitter

Twitterissä pääpointtina puolestaan on melko lyhyiden tviittien jakaminen (max 140 merkkiä) tai toisten käyttäjien tviittien seuraaminen. Twitterissä monien vaikuttajien, kuten julkkisten ja politiikan henkilöiden tviitit, voivat kerätä nopeasti hyvin laajan lukijayleisön. Twiiteissa kyse on yleensä nopeasta kommunikoinnista, uutisoinnista, kokemusten jakamisesta maailman tapahtumista, kannanotoista tai mielipiteistä.

5.     Instagram

Instagram on sen sijaan kuvanjako- ja some-palvelu, jossa voi kuvien lisäksi jakaa videoita ja seurata ystävien tai muiden kiinnostavien henkilöiden profiileja. Profiilin voi asettaa yksityiseksi tai julkiseksi. Erilaisilla filttereillä eli palvelun tarjoaman kevyen kuvankäsittelyn avulla voi myös muokata kuviaan ennen jakoa. Instagramissa suosittuja kuvia ovat esimerkiksi kuntosalipäivitykset, joissa esitellään, kuinka treeni on purrut tai muut henkilökohtaiset kuvat, kuten selfiet.

Tässä on esimerkiksi Fridaysin Instagram-profiili. 

6.     Snapchat

Snapchatissa voi lähettää pikaviestejä, jotka voivat sisältää kuvia tai videoita, ja niihin voi lisätä tarroja tai tekstejä tai eri filttereitä. Viestejä voi lähettää muille käyttäjille tai My storyyn. Snäpit näkyy kavereille 24 tunnin ajan julkaisuajankohdasta.

7.     Pinterest

 Pinterest on scrapbookia eli muistikirjaa muistuttava sovellus, jossa voi pinnata eli lisätä omaan tauluun (boardiin) kuvia tai linkkejä. Taulun kuvista muodostuu vähän kuin kuvakollaasi. Kuvat voivat liittyä vaikka harrastuksiin, muihin intohimon kohteisiin tai teemoihin, kuten esimerkiksi tanssiin, ruokaan, musiikkiin tai treenaamiseen. Sovellus mahdollistaa kuvien keräilyn omaksi inspiraation lähteeksi, mutta myös muut käyttäjät voivat seurata taulujasi, jos ne ovat julkisia. Voit myös seurata muiden tauluja ja repinnata eli jakaa toisten tauluista löydettyjä kuvia, jotka näkyvät silloin myös omassa taulussasi.

8.     LinkedIn

 Linkedin on monipuolinen sovellus, jossa voi paitsi verkostoitua ammatillisesti muiden kanssa sekä seurata kiinnostavia artikkeleita, esimerkiksi omalta alalta tai omiin harrastuksiin liittyen. LinkedIn on palveluna asiapitoisempi kuin moni muu some-sovellus. Artikkelit saattavat olla usein myös tieteellisiä, mutta esimerkiksi myös yritykset kertovat omista kehitysaskelistaan ja ajankohtaisista asioistaan LinkedInissä tai käyttävät palvelua apuna rekrytoinnissa. Omaan profiiliin voi täyttää oman CV:n suosittelijoiden kera, ja palvelussa voi lähestyä myös kiinnostavia työnantajia tai saada työtarjouksia.

Tässä esimerkki Fridaysin LinkedIn-näkymästä. LinkedIn on myös yritykselle oiva kanava luoda uusia verkostoja. 

9.     Blogit.fi

Verkkosivu, joka listaa suomen suosituimmat blogit järjestykseen, ja johon on listautunut tällä hetkellä yli 6000 eri teemoilla varustettua blogia, esimerkiksi sisustusblogeista ruokablogeihin.

10.  Facebook-markkinointi

Monille yrityksille Facebook on markkinointipaikkana houkutteleva, koska Facebook tavoittaa ihmisiä laajasti – onhan Facebook edelleen yksi suosituimmista sosiaalisen median kanavista. Ihmiset viettävät päivittäin aikaa Facebookissa, ja he ovat kiinnostuneita viihdyttävistä sisällöntarjoajista. Yritys voi omilla Facebook-sivuilla, esimerkiksi tiedottaa ajankohtaisista tapahtumista, käyttää palvelua uusien työntekijöiden rekrytointiin, järjestää kilpailuja tai arvontoja seuraajilleen, seuraajakunnalle suunniteltua mielenkiintoista sisältöä jne. Yrityksen on hyvä olla kuluttajien tavoitettavissa ja käydä keskustelua asiakkaiden kanssa. Facebook-mainoksilla ja erilaisilla kampanjoilla voi myös nopeasti lisätä yrityksen tunnettavuutta entisestään. Näistä vaikka Tuomas Fridaysilta kertoo sinulle mielellään lisää! Ota yhteyttä osoitteessa tuomas(at)fridays.fi, jos haluat lisätietoa erilaisista kampanjamahdollisuuksista.

  11.  Natiivimainonta

Natiivimainonta on tapa upottaa mainos esimerkiksi artikkeliin muotoon. Natiivimainonnalla tavoitellaan luonnollisuutta, koska tiedetään, että selvät mainokset eivät aina kiinnosta ihmisiä, mutta natiivimainonnassakin artikkelin yhteydessä täytyy kuitenkin ilmoittaa, että kyseessä on mainos. Natiivimainonnan suosio on kasvamassa. 

Digimarkkinoinnin sanastoa for dummies Vol. 2 tulee keskittymään vielä enemmän yrityksille hyödyllisiin sanoihin. Tämän kertaisen sanaston on tarkoitus toimia kevyenä introsanastona eri some-sovellusten pääpiirteistä jne. Some-kanavista puheen ollen, käy ihmeessä seuraamassa Fridaysia Facebookissa, Instagramissa ja LinkedInissä. Lisäksi tällä hetkellä Facebook-sivuillamme on käynnissä 100 euron yllätyslahjapaketin arvonta, joka on käynnissä 29.11 asti. Osallistu tästä: 

Digiaikakauden luonnehdintaa, vinkkejä some-kanavissa sukkulointiin ja suuntaviivoja maailman muuttamiseen

Markkinointi ja Mainonta -sivustolla hiljattain julkaistun Kalevala Korun Design management -johtajan, Maria Uunilan, kirjoittaman artikkelin otsikko kuuluu näin: ”Brändi todentaa arvomaailmansa kannanottojen kautta”. Artikkelin mukaan yritysten pitää nykyaikana erottuakseen olla yhä uskaliaampia ja tuoda esille tärkeinä pitämiään asioita. Uunila esittää tähän syyksi esimerkiksi sen, että yritysten arvoja punnitaan vaaka-kupissa tarkkaan sen selvittämiseksi, mitä asioita kukakin haluaa ajaa eteenpäin. Se, miksi asiakkaat mielipiteitä ja uskallusta toivovat varmasti liittyy Uunilan mainitsemien syiden lisäksi myös nykykulttuuriimme yleisemmin. Pyrin seuraavaksi avaamaan digiaikakautemme luonnetta tarkemmin asiantuntijoiden puheita ja artikkeleita apuna käyttäen, jotta olisi helpompi hahmottaa myös nykykuluttajan tunteita, tarpeiden taustoja ja toimintaympäristöä.

Viime viikolla olin työn rinnalla kuuntelemassa akateemista ja monialaista Johtajuussymposium-tapahtumaa Tampereen yliopistolla pysyäkseni ajan tasalla markkinoinnin alaan liittyvistä trendeistä. Vierailijapuhujina olivat muun muassa Viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner sekä Gimmeyawallet Productionsin toimitusjohtaja Elise Pietarila, joka on muun muassa Madventures ja Docventures –ohjelmien tuottaja. He puhuivat digitalisaatiosta ja some-kulttuurista, ja aamupäivän seminaari olikin nimetty otsikolla ”Digitalisaatio – Hypestä konkreettiseen tekemiseen”. (Tampereen yliopisto 2016.) Toimitusjohtaja Jungner puhui siitä, kuinka some-kulttuuri heijastaa ihmisten heimoluonnetta. Lisäksi opin Pietarilan luennoinnista, että digiaikakauttamme voi pitää myös kokeilukulttuurina, eli hänen mukaan esimerkiksi somessa sukkuloimme niin yksityishenkilöinä kuin yrityksinä eri kanavissa ja kokeilemme, mikä voisi toimia ja vedota ihmisiin laajemmin. Hän kertoi myös, että tällä tavoin spontaanisti toimimalla, he ovat yrityksessään pyrkineet lähestymään ihmisiä, esimerkiksi tehdessään Madventuresia ja Docventuresia, mikä on heillä osoittautunut toimivan erinomaisesti. Elisen puhe vahvisti myös omaa tunnettani siitä, että osallistaminen on päivän sana. Elise kertoi, että ihmisillä on kova tarve keskustella asioista ja että he ovat yrityksessään ottaneet tämän tarpeen vakavasti sekä luoneet sille mahdollisuuksia, esimerkiksi Docventuresia tehdessä. Monissa yrityksissä yritetään tehdä samaa ehkä hieman eri keinoin: esimerkiksi eri some-kanavissa pyritään aktivoimaan asiakkaita. Esimerkiksi Facebookissa tavallista on myös se, että sisällöntuottajan ja kuluttajan rooleja vaihdellaan joustavasti. Se on hyvä asia, koska näin myös kuluttaja voi saada ääntänsä kuuluviin.

Digiaikakautemme on seminaarin mukaan myös joustavan ja nopean reagoinnin aikakautta, sillä tekniikka ja toisaalta globalisaatio ovat vauhdittaneet ilmiöiden kehitystä. Some-kanavat mahdollistavat meille läsnäolemisen ja reaaliaikaisuuden kaiken aikaa, mistä seminaarissakin puhuttiin. Yliopiston syventävillä markkinoinnin kursseilla sen sijaan on tullut puheeksi viime keväänä myös telkkarissa pyörineet sarjat, kuten Iholla, jossa tirkistellään julkkisten yksityiselämää. Pohdimme silloin opiskelijoiden kesken, että se kuvastaa omalta osaltaan ihmisten tarvetta päästä toisia ihmisiä lähelle. Läheisyydenkaipuuta toisaalta lisää individualistinen kulttuurimme, joka on aika ajoin hieman löyhä, mikä aiheuttaa toisinaan myös ihmissuhteiden pintapuolisuutta. Yksilökeskeisen kulttuurin hyviä puolia puolestaan on kasvanut valinnanvapaus, mutta kääntöpuolina on kulttuurimme rikkonaisuus – emme jaa enää välttämättä yhteisiä arvomaailmoja tai suuria totuuksia vaan elämäämme leimaa Uunilankin artikkelissaan mainitsema moninaisuus. Toisinaan kaipaamme siten Jungnerin peräänkuuluttamaa tiiviimpää yhteisöllisyyttä. Lisäksi kaipaamme tunteita – some on tullutkin täyttämään näitä henkisen puolen vajeita. 

Tarvitsemme ihmisinä toisaalta myös suuntaa ja ohjausta, sitä niin kutsuttua visiota eli tietoa siitä, mitä kohti olemme menossa tulevaisuudessa. Asiajohtaminen sopii joihinkin asioihin, mutta esimerkiksi Suomessa asiajohtamiseen turvaudutaan välillä aivan liikaa tunnejohtamisen jäädessä hieman jalkoihin. Yrityksiin turvaudutaan kuitenkin suunnannäyttäjinä, sillä ihmiset tarvitsevat johtamista maailmanmenon jäsentämisessä, mistä Uunila myös osaltaan puhuu. Lisäksi vaikuttajamarkkinoinnin merkityksen kasvu kertoo siitä, että aivan ruohonjuuritason vaikuttajiinkin, kuten bloggaajiin ja tubettajiin, turvaudutaan, sillä heidät koetaan luotettaviksi samaistumisen lähteiksi ja ennen kaikkea läheisemmiksi, koska kyseessä on aivan tavallisia ihmisiä. 

Ei ole ihme siis, miksi vaikuttamiselta toivotaan nykyään juuri uskallusta Uunilan artikkelin mukaisesti: yrityksiä on paljon, joten Uunilan mukaan yritysten täytyy olla erilaisia ja kertoa avoimesti mielipiteensä, jotta erottuisivat myönteisesti massasta. Ymmärrettävästi asiakkaat haluavat vuorovaikuttaa ja verkostoitua nimenomaan ”hyvien tyyppien” kanssa, sillä ihmisyys on meille kaikille tärkeää. Uunilakin puhuu tunnetason sitoutumisen merkityksestä yritysten ja asiakkaiden välillä. Niin Uunila, Pietarila kuin Jungner ovat ajatustensa myötä asian ytimessä, sillä onhan se lopulta niin, että se, kuka vetoaa syvimmin ihmisten tunteisiin, kerää suurimmat sympatiat ja suurimman porukan ympärilleen. Pietarila päätti oman luentonsa kuta kuinkin siten, että hänen mukaansa on kuitenkin turha jumittua oman yrityksen seuraajien määrän laskeskeluun, esimerkiksi some-kanavissa, ja halusi tällä painottaa luultavasti sitä, että pikemminkin vaikuttamisen sisällön painavuus, tärkeys ja innostavuus keräävät aina kiinnostunutta väkeä ympärille – ja että yhdessä voimme muuttaa myös maailmaa pikku hiljaa. Tällaiseen jaloon pyrkimykseen haluamme tähdätä myös Fridaysissa. Ootteks te messissä?

-Marja

Marketing Trainee

Lähteet:

Uunila, Maria (2017). Brändi todentaa arvomaailmansa kannanottojen kautta. Kaupallinen yhteistyö Aikakausmedia. Markkinointi ja Mainonta. [WWW]. Saatavissa:   http://www.marmai.fi/kumppaniblogit/aikakausmedia/brandi-todentaa-arvomaailmansa-kannanottojen-kautta-6657581 Viitattu 14.9.2017.

Pietarila, Elise (2017). Luento Digitalisaatio – Hypestä konkreettiseen tekemiseen –seminaarissa Johtajuussymposium-tapahtumassa Tampereella 6.9.2017.

Jungner, Mikael (2017). Luento Digitalisaatio – Hypestä konkreettiseen tekemiseen –seminaarissa Johtajuussymposium-tapahtumassa Tampereella 6.9.2017.

Tampereen yliopisto (2016). Johtajuussymposium. [WWW]. Saatavissa: http://www.johtajuussymposium.fi/#semmat Viitattu 14.9.2017.

KATMAS17 Markkinoinnin erityiskysymyksiä -kurssin luennot Pekka Tuomisen johdolla Tampereella keväällä 2017.